Energia-ala elää voimakasta murrosta. Puhumme yhä enemmän vastuullisuudesta, sähkön saatavuudesta ja riittävyydestä sekä tulevaisuuden ratkaisuista. Aiemmin kahvipöydissä keskusteltiin säästä, nykyään yhä useammin sähkön hinnasta. Sähkö on osa arkeamme, mutta emme usein edes huomaa sen olemassaoloa – paitsi tietenkin, jos sitä ei yhtäkkiä ole. 

Meillä ihmisillä on kummallinen taipumus lokeroida. Paitsi toisemme – myös itsemme.

Vedämme rajoja sille, mitä voimme olla. Päätämme liian aikaisin, mikä meille “kuuluu” ja mikä ei. Ja usein, ihan huomaamattamme, pienennämme itseämme.

Mutta entä jos emme tekisikään niin?

Asiakasymmärryksestä puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa käytännössä? Myynnissä parhaat tulokset syntyvät harvoin hintavetoisista kampanjoista tai mahtavista myyntipuheista. Sen sijaan ne syntyvät kyvystä kiinnostua, kuunnella ja ymmärtää. Kun asiakasymmärrys on kunnossa, myös markkinointi ja myynti osuvat paremmin maaliinsa.

Optinen ala on vienyt meidät moniin erilaisiin työympäristöihin ja opettanut valtavasti ihmisistä, asiakaspalvelusta sekä yrittäjyydestä. Yhteensä meillä on 33 vuoden kokemus optiselta alalta, ja siihen mahtuu työskentelyä useissa optikkoliikkeissä, ketjuissa sekä silmäsairaalassa.

Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, onko se, mitä teet, aidosti merkityksellistä?

Itse pysähdyn tämän kysymyksen äärelle usein. Toimitusjohtajan roolissa työn merkityksellisyys ei synny vain tuloksista tai numeroista, vaan ennen kaikkea ihmisistä ja siitä, miten onnistumme luomaan ympäristön, jossa jokainen kokee työnsä tärkeäksi ja vaikuttavaksi.

Kun katson taaksepäin lähes 25-vuotista uraani Danfossissa, yksi taito nousee ylitse muiden: itsensä johtaminen. Se ei ole maininta ansioluettelossa, vaan moottori, joka on kuljettanut minua eteenpäin aina kesätyöntekijästä nykyiseen rooliini tehtaanjohtajana.

Pitkähkön pankkiurani aikana olen kiertänyt kymmeniä sijoitusiltoja. Pelkästään naisille suunnatuissa tilaisuuksissa minua aina yllättää se, kuinka erilainen ilmapiiri niissä on. Siinä kun perinteisissä sijoitusilloissa tunnelma on ainakin aluksi vähän jäykkää ja arvokas, käy naistenilloissa kova pulina jo ennen tilaisuuden alkua. Moni tulee paikalle ystävän kanssa ja keskustelun ilmapiiri on avoin – ja kysymyksiä riittää.

Minussa on aina ollut periksiantamatonta voimaa. Se on varmaan sitä kuuluisaa suomalaista sisua. Haasteet eivät ole koskaan pelottaneet minua – päinvastoin, ne sytyttävät ja tuovat luovuuteni esiin. Sisälläni asuu yrittäjä, joka menee eteenpäin, vaikka tie olisi kuinka kivinen. Työssäni palvelun kokonaisvaltainen kehittäminen on kuin bensaa liekkeihin.

Monet muistavat Muumeista tutun tarinan Näkymättömästä Ninnistä. Siinä kaltoinkohdeltu tyttö muuttuu näkymättömäksi, vain poninhännän punainen rusetti ja päällä oleva mekko ovat huomattavissa. Muumitalossa perheen lempeys, huolenpito ja lopulta Ninnin rohkaistuminen tunteiden ilmaisuun tekevät hänestä jälleen näkyvän.

Naisyrittäjien määrä on viime vuosina pysynyt melko tasaisena: noin joka kolmas yrittäjä Suomessa on nainen. Yrittäjyys ei siis ole naisille vieras tai pelottava ajatus – kyllä naiset yrittävät. Mutta jokin estää heitä ottamasta ensimmäistä askelta ja aloitus lykkääntyy. 

Näkyväksi tuleminen voi olla pelottavaa. Tiedän sen omasta kokemuksestani. Mutta tiedän myös, kuinka voimakkaalta tuntuu, kun teet jotain mikä pelottaa – juuri siitä pelosta huolimatta. Matka tähän pisteeseen, jossa seison nyt muiden edessä innostajana ja puhujana, on ollut pitkä ja monivaiheinen.

Kun katson omaa polkuani taaksepäin, yksi asia nousee ylitse muiden: mikään ei ole tapahtunut täysin valmiiksi suunnitellusti. Sen sijaan matka on rakentunut valinnoista, hetkistä ja ihmisistä, jotka ovat ohjanneet suuntaa. Välillä selkeästi, välillä huomaamatta.

Oulun kauppakamarin kahvihuoneessa ja lounaspöydässä käy usein vilkas keskustelu. Ideoita lentelee, nauretaan, suunnitellaan. Pöydän ympärillä on enimmäkseen naisia, koska meillä on naisvaltainen työyhteisö. Viestintä, asiakaspalvelu, tapahtumatuotanto, koulutus ja hallinnolliset tehtävät ovat aloja, joille naiset ovat ohjautuneet ja hakeutuneet.

Rohkeus ei ole minulle äänekästä esiintymistä tai pelottomuutta, vaikka joskus kyllä sitäkin, kun syntymälahjana on saanut ison äänen. Useimmiten rohkeus on hiljaista päätöksentekoa, arvojen mukaista toimintaa ja uskallusta olla keskeneräinen. Rohkeus näkyy siinä, että uskaltaa astua epämukavuusalueelle, ottaa vastuuta ja jatkaa eteenpäin myös silloin, kun vastaukset eivät ole vielä valmiita.

Tehdään aikamatka 1980-luvun pieneen merenrantakaupunkiin. Se on kaupunki, jossa synnyin ja kasvoin yksityisyrittäjänä työskentelevän yksinhuoltajaäitini kanssa.

Vahvaa organisaatiota ei rakenneta rakenteilla ja järjestelmillä, vaan sitoutuneilla ihmisillä, jotka viihtyvät, kasvavat ja kokevat ylpeyttä työstään.

Työskentelen HalpaHallissa pukeutumisen ostopäällikkönä. Työssäni vastaan laajasta kokonaisuudesta: omien brändiemme kehittämisestä, brändiyhteistyöstä sekä valikoimien suunnittelusta. Käytännössä työni liittyy kumppanuuksiin, valikoiman painopisteisiin, tavoitteisiin, budjettiin, näkyvyyteen ja valikoiman jatkuvaan uudistamiseen.

Sen lisäksi, että ympärilläni on paljon vahvoja naisia, ketä ihailen, ihailen myös miehiä. Heitä, jotka uskovat sekä tukevat meitä. Isäni kannustus, jonka olen nuoresta asti saanut kuulla, ja saan kuulla edelleen, ”Tänk: Kvinnor kan!” on vahvasti mukanani kaikessa mihin ryhdyn.

Crimpin arvoihin kuuluvat ketteryys ja rohkeus. Niitä ei ole keksimällä keksitty, vaan olimme ensin ketteriä ja rohkeita, ja vasta myöhemmin ne hoksattiin kirjata osaksi arvojamme. Kyse ei siis ole vain kauniista sanoista, vaan meillä koko toiminta pyörii juuri näiden periaatteiden mukaisesti. Muuten olisikin jäänyt paljon tapahtumatta.

IT-ala on pitkään ollut miesvaltainen – tämä ei ole mikään salaisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne jatkuisi samanlaisena. Me JNT:llä haluamme olla mukana muuttamassa käsitystä siitä, ketkä kuuluvat tekniikan maailmaan. Meille naisten työskentely IT:n parissa on itsestäänselvää ja luonnollista, ja olemme ylpeitä siitä, että tiimeissämme työskentelee jo paljon päteviä naisia.

”Haluamme että kaikki, sukupuolesta riippumatta, voivat tuntea, että heillä on tulevaisuus IT-alalla. Kyse on osaamisesta, uteliaisuudesta ja tahdosta – ei sukupuolesta.”

- Maria Höglund, JNT:n toimitusjohtaja