Naiset ja tulevaisuuden osaaminen – miten valmistaudumme tulevaisuuden työelämään?
Harva meistä tietää tasan tarkkaan, miltä oma työ näyttää viiden vuoden kuluttua. Työelämää muovaavat niin teknologia, talouden muutokset, vihreä siirtymä kuin työntekijöiden uudenlaiset odotukset. Tekoälyn ja datan hyödyntäminen kuuluu yhä useampaan tehtävään, mutta työelämässä tarvitaan edelleen myös hyvin inhimillisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja harkintakykyä, analyyttisyyttä ja kriittistä ajattelua, yhteistyö- ja johtamistaitoja, resilienssiä sekä empatiaa. Uusista työkaluista saa parhaan hyödyn, jos käyttäjät osaavat arvioida niiden tuottamaa tietoa kriittisesti ja ymmärtää, miten tieto on sovellettavissa käytäntöön.
Olen itse saanut seurata työelämän muutosta hyvin läheltä oman urani kautta. Aloitin Adeccolla seniorikonsulttina, etenin rekrytoinnin kehityspäälliköksi ja siitä liiketoimintavastuulliseen johtajarooliin. Tänään vastaan Executive Solutions -ratkaisuista, joihin kuuluvat interim-palvelut sekä johdon ja johtoryhmien kehittämisratkaisut. Oma urapolkuni on opettanut minulle, ettei ammatillinen kasvu synny aina valmiista suunnitelmasta. Usein se rakentuu uteliaisuudesta, jatkuvasta oppimisesta ja rohkeudesta tarttua mahdollisuuksiin silloin, kun niitä avautuu.
Loppuvuodesta 2025 julkaistun, 37 500 työntekijää, 31 maata ja 21 toimialaa kattavan Adeccon Global Workforce of the Future -työelämätutkimuksen perusteella me suomalaisnaiset panostamme jatkuvasti ammatilliseen kehittymiseen. Meillä on halukkuutta vahvistaa osaamistamme ja siten valmistautua tulevaisuuden työelämään.
Suomalaisnaisilla on vahva halu kehittyä
Tutkimukseen vastanneista suomalaisista naisista jopa 81 prosenttia etsii jatkuvasti mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, ja 82 prosenttia aikoo ottaa tulevaisuudessa entistä enemmän vastuuta osaamisensa kehittämisestä. Tutkimukseen vastanneista suomalaisnaisista 75 prosentilla on selkeä käsitys siitä, millaista osaamista tarvitaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Minusta nämä tulokset ovat rohkaisevia. Ne kertovat suomalaisnaisten halusta oppia, kehittyä ja vahvistaa osaamistaan. Halu kehittyä on voimavara. Työntekijän oman aktiivisuuden rinnalle tarvitaan kuitenkin organisaation tukea. Työpaikoilla on oltava aikaa oppimiselle, mahdollisuuksia kokeilla uusia tehtäviä ja esihenkilöitä, jotka tunnistavat työntekijöidensä vahvuudet.
Organisaation tehtävä on tehdä potentiaali näkyväksi
Työmarkkinoilla puhutaan osaamisvajeesta, mutta minusta olisi hyvä keskustella myös siitä, millaista osaamista ja potentiaalia organisaatioissa jo on ja kuinka ne saataisiin paremmin käyttöön. Kun organisaatiossa tarvitaan tiettyä osaamista, tarkastelisin ensisijaisesti henkilöstön jo olemassa olevia vahvuuksia. Löytyisikö organisaation sisältä sopiva henkilö avoinna olevaan tehtävään? Kuka voisi kasvaa uuteen rooliin? Kenen osaamista voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin?
Adeccon tutkimuksen perusteella 78 prosenttia suomalaisnaisista uskoo osaamisensa olevan helposti siirrettävissä, mikä mielestäni heijastaa hyvin työelämän muutosta. Urapolut eivät tulevaisuudessa rakennu tiukan suoraviivaisesti, vaan samaa osaamista voi hyödyntää hyvinkin erilaisissa rooleissa ja toimialoilla. Työuraan voi mahtua alanvaihdoksia, perhevapaita, opintoja ja odottamattomiakin mahdollisuuksia. Aiemmin hankitun osaamisen arvo ei katoa tehtävän, toimialan tai elämäntilanteen muuttuessa.
Kun pohdin omaa uraani, yksikään uusi askel ei ole perustunut siihen, että olisin osannut valmiiksi kaiken tarvittavan. Ratkaisevaa on ollut halu oppia, ottaa vastuuta ja hyödyntää aiemmissa tehtävissä kertynyttä osaamista uudella tavalla. Yhtä tärkeää on ollut se, että joku on tunnistanut potentiaalini, kannustanut eteenpäin ja luottanut kykyyni kasvaa uuteen rooliin. Siksi uskon vahvasti, että organisaatioiden kannattaa tarkastella tämänhetkisen osaamisen rinnalla myös ihmisten potentiaalia ja siirrettäviä vahvuuksia. Esihenkilö voi auttaa työntekijää tunnistamaan vahvuuksiaan, sanoittamaan tavoitteitaan ja löytämään seuraavan ura-askeleen. Organisaatio puolestaan voi tukea kasvua
kartoittamalla nykyiset vahvuudet ja kriittiset osaamisaukot,
tunnistamalla työntekijöiden potentiaalia ja siirrettävää osaamista,
kehittämällä sisäisiä urapolkuja ja tehtäväkiertoa,
valmentamalla esihenkilöitä käymään osaamiseen liittyviä keskusteluja,
vahvistamalla perehdytystä ja osaamisen jakamista sekä
kehittämällä tiimien resilienssiä ja kykyä toimia muutoksissa.
Tulevaisuuden työelämässä omien vahvuuksien ja potentiaalin tunnistamisesta hyötyvät sekä työntekijät että organisaatiot. Tämän avulla voidaan saada paremmin esiin osaamista, joka ei nykyisessä tehtävässä pääse vielä täysimääräisesti käyttöön, ja avata samalla uusia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja uralla etenemiseen.
Tulevaisuuden työelämässä menestytään omia vahvuuksia hyödyntämällä
Työelämän muutoksista puhutaan usein vaatimusten kautta. Meidän pitäisi ottaa haltuun uusia teknologioita, oppia nopeammin ja sopeutua jatkuviin muutoksiin. Moni pohtii, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja riittääkö oma osaaminen muuttuvassa työelämässä.
Työelämän muutokseen liittyy väistämättä epävarmuutta, mutta haluan itse tarkastella muutoksia mahdollisuuksina. Adeccon tutkimus osoittaa, että meillä suomalaisnaisilla on vahvaa osaamista, halua kehittyä ja luottamusta siihen, että osaamisemme taipuu erilaisiin tehtäviin. Tulevaisuudessa menestyminen vaatii uuden oppimista, mutta yhtä tärkeässä roolissa on kyky tunnistaa omat vahvuudet, tehdä osaamisensa näkyväksi ja uskaltaa tarttua mahdollisuuksiin.
Haluan kannustaa erityisesti meitä naisia tuomaan rohkeammin esiin omat vahvuutemme, onnistumisemme ja konkreettiset tuloksemme. Meillä voi olla vahvaa osaamista ja vaikuttavia näyttöjä, mutta liian usein ajattelemme, että hyvä työ puhuu automaattisesti puolestaan. Osaaminen ei kuitenkaan aina tule näkyväksi, ellemme itse osaa sanoittaa sitä. Siksi on tärkeää kertoa selkeästi, millaista arvoa olemme tuottaneet, mitä olemme saaneet aikaan ja mihin pystymme seuraavaksi. Tätä rohkeutta tarvitaan niin oman organisaation sisäisissä urakeskusteluissa kuin uusien ura-askelten edessä.
Maarit Yrjänheikki
Head of Executive Solutions
Adecco