Olen työskennellyt toimittajana kolme vuosikymmentä. Vuosien varrella olen kirjoittanut tuhansia uutisjuttuja, reportaaseja, henkilöhaastatteluja niin radioon kuin sanomalehtiin.
Kaikkien näiden vuosien aikana yksi aihe on pysynyt samana: kuinka paljon me haastattelemme naisia ja miten paljon miehiä? Millä tavalla naiset nousevat uutismediassa esille ja millaisessa roolissa he ovat?
Kansainvälisen Global Media Monitoring Project (GMMP)* -tutkimuksen mukaan naisten osuus suomalaisessa uutismediassa on polkenut paikallaan. Naisten osuus on edelleen noin kolmannes.
Vuosikymmenten aikana luku on noussut hitaasti, vaikka yhteiskunta ympärillä on muuttunut tasa-arvoisemmaksi. Samasta tutkimuksesta selviää, että naisten osuus korostuu kokemusasiantuntijoiden roolissa sekä uutisissa, joissa käsitellään perhettä, hoivaa, terveyttä ja koulutusta. Miesten äänet painottuvat puolestaan silloin, kun puhutaan vallasta, yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja taloudesta.
Tulos heijastelee yhteiskuntaa laajemmin. Suomessa työmarkkinat ovat sukupuolittuneita, koti- ja hoivatyöt kasaantuvat naisille ja miehet etenevät edelleen naisia useammin johtotehtäviin. Eikä kyse ole pelkästään sukupuolesta, vaan myös iästä.
Uutismedioissa nuoruus on valttia: mitä nuorempi nainen on kyseessä, sitä paremmin hän saa äänensä kuuluviin tavallisena kansalaisena tai ilmiöiden kokijana. Romahdus tapahtuu kuitenkin yhdessä yössä. Kun nainen täyttää 50 vuotta, hän katoaa mediasta lähes olemattomiin. Yli viisikymppisten naisten määrä uutismedioissa on vaivaiset 16 prosenttia. Se on uskomattoman pieni ja pysäyttävä luku. Viisikymppiset naiset ovat uransa huipulla. Heillä on takanaan vuosikymmenten työura, mittava kokemus, vahva substanssiosaaminen ja perspektiiviä ymmärtää oman alansa ja ympäristönsä asioita.
Silti he muuttuvat julkisuudessa näkymättömiksi juuri silloin, kun heillä olisi eniten annettavaa. On kiinnostavaa kysyä, mitä yhdessä yössä tapahtuu, ja miksi viisikymppiset naisten katoavat uutisista, sillä miesten kohdalla vastaavaa muutosta ei ole. Mistä sukupuolten väliset erot mediassa johtuvat? Syitä on varmasti useita ja myös toimituksilla itsellään on peiliin katsomisen paikka.
Uutistyötä tehdään kiireessä, jolloin haastateltavaksi päätyvät ne, joiden tiedetään vastaavan nopeasti uutistoimittajien soittoihin. Kiireessä on liian helppo kilauttaa sille, joka osaa sanoa asiansa nopeasti ja tiiviisti. Yksi syy on sekin, että naiset kieltäytyvät haastatteluista miehiä useammin. Tämä on ilmiö, johon itse olen työnurani aikana usein törmännyt.
Akateemisesti pitkälle koulutettu nainen pohtii tarkasti, tietääkö hän varmasti riittävästi asiasta, jotta hän voisi sanoa siitä mitään. Pakko myöntää, että tällaiset tilanteet harmittavat. Naisilla ei ole mitään syytä vähätellä omaa osaamistaan ja jättäytyä tämän vuoksi pois julkisesta keskustelusta. Uutismedia on paikka, jossa pärjää asiantuntemuksella ja sillä, että pystyy tiivistämään sanottavansa ymmärrettävään muotoon.
Asiantuntijuus tuo puolestaan valtaa ja uskottavuutta, joka kannattaa ottaa vastaan. Kalevassa haluamme tehdä osamme siihen, että naiset äänet ja naisiin liittyvät asiat tulevat vahvemmin esille. Siksi teemme Kokonaista puhetta -keskustelutilaisuuksia ja podcastia. Me haluamme rikkoa jo aikansa eläneitä asenteita nostamalla naisten elämään liittyviä asioita esille.
Rohkaisemme naisia ottamaan osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tasavertaisesti ja aktiivisesti. Seuraavan kerran, kun puhelimesi soi ja toimittaja soittaa sinulle, vastaa kyllä. Sinulla on osaamista ja sanomista, jota kannattaa kuunnella ja jakaa. *Kansainvälinen GMMP-tutkimus tehdään viiden vuoden välein ja otanta kattaa yhden päivän uutiset eri maiden uutislehdissä ja -kanavissa. Uutismedioita ovat muun muassa maakuntalehdet, iltapäivälehdet ja Yle ja muut digitaaliset uutissivustot.
Minna Akimo,
Toimittaja