Hallitukseen ei tarvitse syntyä valmiina – naisia tarvitaan mukaan pöytiin, joissa tulevaisuutta tehdään

Yritysten hallituksista puhutaan tänä päivänä onneksi paljon enemmän kuin vielä joitakin vuosia sitten. Yhä useammassa yrityksessä pohditaan, millainen hallitus oikeasti tukee yrityksen kasvua ja kehittymistä, mitä osaamista hallituksessa tarvitaan ja tuoko nykyinen kokoonpano yritykselle sitä lisäarvoa, jota siltä pitäisi odottaa.

Samalla keskustelu hallitusten monimuotoisuudesta on lisääntynyt ja erityisesti naisten määrä hallituksissa on ollut viime aikoina esillä. Keskustelu on tärkeää, mutta pelkät prosentit eivät minusta kerro koko tarinaa. Vielä kiinnostavampaa on pohtia, kuka ylipäätään ajattelee olevansa sopiva hallituksen jäseneksi.

Moni osaava nainen saattaa edelleen ajatella, että hallituspaikkaa varten pitäisi olla pitkä toimitusjohtajaura, talousjohtajan tausta tai vuosien kokemus hallitustyöstä. Että ensin pitäisi vielä vähän kouluttautua, hankkia lisää kokemusta ja ehkä sitten joskus olisi valmis.

Mutta hallitukseen ei tarvitse syntyä valmiina.

Naisia on hallituksissa enemmän kuin ennen, mutta työ ei ole valmis

Kehitys on Suomessa mennyt oikeaan suuntaan. Keskuskauppakamarin vuoden 2026 naisjohtajakatsauksen mukaan naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on noussut ennätykselliseen 37 prosenttiin. Suurissa pörssiyhtiöissä osuus on jo 42 prosenttia, keskisuurissa 38 prosenttia ja pienissä pörssiyhtiöissä 33 prosenttia. Myös uusista hallitusnimityksistä 46 prosenttia oli naisia.

Kehityksen taustalla ei ole pelkästään asenteiden muuttuminen. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala nostaa yhdeksi syyksi myös Hallinnointikoodin uudistuneen suosituksen, joka edellyttää naisten ja miesten tasapuolista edustusta hallituksissa. Tavoitteen määräaika oli kesäkuun 2026 lopussa.

”Naisten osuuden selvä kasvu on osoitus pörssiyhtiöiden sitoutumisesta itsesääntelyyn, sillä lakimääräiset kiintiötavoitteet soveltuvat vain 34 pörssiyhtiöön”, Kajala sanoo.

Yritysten hallitukset eivät etenkään tarvitse naisia vain siksi, että tilasto näyttäisi paremmalta. Ne tarvitsevat erilaista osaamista, kokemuksia, näkökulmia ja ihmisiä, jotka uskaltavat kysyä myös niitä kysymyksiä, joita muut eivät kysy.

Hyvä hallitus ei ole kokoelma samanlaisia ihmisiä.

”Olisiko minusta hallitukseen?”

HHJ-sivustolta löytyvä Lisää naisia hallituksiin -artikkeli käsittelee tätä asiaa hyvin. Siinä hallitusammattilainen ja yrittäjä Helene Auramo nostaa esille kiinnostavan havainnon. Hänen mukaansa yksi naisten hallitusuria jarruttava tekijä voi olla uskonpuute omaan osaamiseen.

Auramon neuvo tähän on kuitenkin innostava: hallitustyön perustiedot ja vastuut pitää luonnollisesti hallita, mutta sen jälkeen kannattaa rakentaa omien vahvuuksiensa päälle ja kehittää omaa, uniikkia osaamista.

Todellisuudessa yrityksen hallituksessa voidaan tarvita juuri sitä osaamista, jota sinulla jo on. Hallitustyöhön kuuluu laaja kokonaisuus aina strategian ohjaamisesta talouden seurantaan, riskien tunnistamiseen ja hyvän hallinnon varmistamiseen. Hallituksessa tarvitaan siis monenlaista osaamista ja kykyä katsoa tulevaisuuteen.

Joskus voisi olla paikallaan kysyä itseltään vähän eteläpohjalaisittain: no jotta miksen minäkin?

Artikkelissa Auramo nostaa esille myös sen, että uusia hallituksen jäseniä etsitään usein olemassa olevista verkostoista. Jos verkosto on kovin samanlainen kuin nykyinen hallitus, myös ehdokkaat helposti muistuttavat niitä ihmisiä, jotka pöydän ympärillä jo istuvat. Tässä vastuuta on sekä yrityksillä että hallitustyöstä kiinnostuneilla. Yrityksen kannattaa hallitusta uudistaessaan pysähtyä miettimään, mitä osaamista yritys tarvitsee seuraavaksi, eikä vain sitä, kenet omistajat tai nykyiset hallituksen jäsenet sattuvat tuntemaan.

Hallitustyöstä kiinnostuneen puolestaan kannattaa tehdä oma osaamisensa näkyväksi, kertoa kiinnostuksestaan ja rakentaa verkostojaan. Harva osaa tarjota hallituspaikkaa ihmiselle, jonka kiinnostuksesta ei tiedä.

Omaa osaamista voi ja kannattaa kehittää

Hallitustyössä on myös paljon sellaista, mikä täytyy opetella. Hallituksen jäsenellä on tehtäviä ja vastuita, jotka eroavat operatiivisesta työstä. On ymmärrettävä hallituksen rooli, strategiatyötä, taloutta, riskienhallintaa ja hyvän hallinnon periaatteita.

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssilla hallitustyötä tarkastellaan erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Koulutuksessa käsitellään kaikkia näitä edellä mainittuja asioita. Hallitustyöhön valmistautuminen ei siis tarkoita sitä, että pitäisi ensin muuttua joksikin toiseksi. Ennemminkin kannattaa tunnistaa oma osaamisensa ja täydentää sitä ja kouluttautua hallitustyössä tarvittavilla tiedoilla ja taidoilla.

Ehkä seuraava hallitusosaaja olet sinä

Naisten määrän kasvattaminen hallituksissa ei ole vain naisten tehtävä. Yritysten ja omistajien pitää tarkastella myös sitä, mistä hallitusjäseniä etsitään ja millaista osaamista tulevaisuuden hallituksiin tarvitaan. Samalla meidän naisten kannattaa ehkä välillä laskea omaa rimaamme sille, milloin olemme ”riittävän valmiita”. Kaikkea ei tarvitse osata, eikä kukaan hallituksen jäsen ei yksin osaa kaikkea.

Oleellisempaa on tunnistaa, mitä juuri sinä tuot pöytään, opetella hallitustyön pelisäännöt ja uskaltaa sanoa ääneen:

”Minua kiinnostaa hallitustyö.” – Siitä se voi lähteä.

Lähteet

Keskuskauppakamari (9.7.2026): Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä uuteen ennätykseen – osuus nyt jo 37 prosenttia.

https://kauppakamari.fi/tiedote/naisten-osuus-porssiyhtioiden-hallituksen-jasenista-uuteen-ennatykseen-osuus-nyt-jo-37-prosenttia/

HHJ-artikkeli: Lisää naisia hallituksiin. Helene Auramo.

https://hhj.fi/fi-fi/article/uutiset/lisaa-naisia-hallituksiin/653/

Seuraava
Seuraava

Rohkeutta kasvuun – oma osaaminen näkyväksi