5 toteamusta nykytyöelämästä työterveyden inspiroimana

Kun tarkastelee maailmaa työterveyshuollon ammattilaisena, saa yllättävän laajan katsauksen siitä, mitä nykytyöelämälle kuuluu. Näemme TT Botnialla päivittäin laidasta laitaan, mitä asioita yksilöt ja organisaatiot kohtaavat ja millaista yhteistyö ja erilaisten verkostojen kanssa toimiminen on. Haluankin jakaa viisi ajatustani nykytyöelämästä haasteineen.

1 ”Valmiiksi ei tulla koskaan. Se on mahdollisuus.”

Lainsäädäntö muuttuu. Tieto päivittyy. Uusia työtehtäviä syntyy, vanhoja jää unholaan. Ajan hermolla pysyminen on osa ammattitaitoa. On hyväksyttävä, että muutos kuuluu asiaan. Työpäiväni voikin olla aivan erilainen kuin mitä kalenteri aamulla lupaili. Se on vaativaa, mutta myös työn suola.

Siis: keskeneräisyyden ei tarvitse estää toimimasta. Itselleen on tärkeää antaa mahdollisuus oppia, kasvaa ja kehittyä, vaikka kaikki ei olisikaan täydellistä.

2 ”Saa olla eri mieltä, mutta hyvät perustelut ovat usein tarpeen”

En ole ollut esihenkilöasemassa, mutta minulla on ollut tapana omista rooleistani nostaa kehitysehdotuksia tai epäkohtia avoimesti esiin. Olenkin saanut arvokasta vahvistusta sille, että saan olla eri mieltä, mutta varaudun antamaan hyvät perustelut. Uskon ja toivon, että kehitysinnokkuudelle, kriittisyydelle ja hyville perusteluille on aina sijaa, tulevaisuudessakin.

Parannuksia ei välttämättä kannata jäädä odottamaan valmiiksi tarjoiltuna, vaan se mikä todellisuudessa vie asioita eteenpäin, on osallistava kehittäminen.

3 ”Verkostot eivät ole lisätehtävä, vaan työn ydin”

Työterveyshuolto ei ole taatusti ainoa työkenttä, jossa työn ydin on verkostoissa. Arjessa toimitaan monella tasolla ja monessa verkostossa, joista annan esimerkkejä. Yksilöasiakkaat ja asiakastyöpaikat. Muu terveydenhuolto, Kela, vakuutusyhtiöt ja kuntoutuksen palveluntuottajat. Meidän moniammatillinen tiimimme ja työyhteisömme. Järjestelmätoimittajat, koulutukset ja kehitysprojektit.

Nämä kaikki verkostot voivat koskea yhden työpöydän tehtävälistaa. Verkostoissa toimimisen taidot eivät olekaan vain työn ohella oleva asia vaan asiatuntijatyön edellytys.

4 ”Rohkeasti ja rehellisesti, mutta aina kunnioittaen”

Jatkumona kohtaan 2, rohkeus ja rehellisyys eivät koskaan poissulje kunnioitusta. Omaan ammattietiikkaani kuuluu ehdottomasti rehellisyys, muttei koskaan kunnioituksen kustannuksella. Vaikean asian voi nostaa esiin, mutta sen voi tehdä tavalla, joka säilyttää luottamuksen.

Yhteinen ymmärrys on paras lopputulema, jota seuraa parhaat ratkaisut.

5 Rohkeutta on olla rehellinen itselleen

Tämä ei ole aina helpoin kohta. Kyse voi olla omien rajojen asettamisesta, omien voimavarojen tunnistamisesta tai omien arvojen mukaan toimimisesta.

Tunteja on kaikille rajallisesti – työssä ja elämässä. Sen myöntäminen ja omaksi parhaakseen toimiminen on vahvuutta.

Outi Koskela

työterveyshoitaja, TT Botnia

Seuraava
Seuraava

Rohkeus ei aina tunnu rohkeudelta