Ei kallis konsultti, vaan nuori kesätyöntekijä sen kiteytti
Viestintäpäällikön hommissa parasta on se, että saa kohdata kaikenlaista porukkaa ja kuulla, miltä maailma näyttää erilaisista näkökulmista. Loppukesästä juttelin erään kaupassa kesätöitään lopettelevan nuoren naisen kanssa, ja kun kysyin, mikä hänen hyvän arjen vinkkinsä kesän kokemuksensa perusteella olisi muille, vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä, osui ja upposi: - Yksin ei kovin pitkälle pötki – apua kannattaa pyytää ja antaa muille.
Ei olisi paremmin saattanut sanoa edes kallis konsultti!
Nössö-Marista bossleidien potkimana eteenpäin
Joskus mietin sitä nuorta Maria työelämän lähtötelineissä. Vähän epävarma, ellei suorastaan nössö, ja ennemmin perävaunu kuin majakka. Moni tilanne pelotti enemmän kuin innosti. En todellakaan kokenut olevani vaikkapa se luontaisin viestijä, mutta ihmiset lähellä auttoivat näkemään vahvuuteni.
Iso syy siihen, että en jäänyt paikoilleni, olikin se, keitä ympärilläni on ollut. Bossleidit ja tekijänaiset, jotka näyttivät esimerkkiä, tsemppasivat ja välillä potkivatkin eteenpäin. Ilman heitä olisin jäänyt sinne nössö-Marin tasolle. Siksi yritän itsekin olla se tyyppi, joka tukee ja antaa tarvittaessa vaikka sen potkun eteenpäin!
Yksin voi pötkiä hetken
Työelämän tärkeimmät opit eivät ole tulleet kirjoista tai koulun penkiltä, vaan ihmisiltä. Kollegoilta, esihenkilöiltä, ystäviltä ja läheisiltä.
Kohtaamiset ja porukka ympärillä muovaavat valtavasti sitä, millaisiksi kasvamme – työelämässä ja elämässä ylipäätään. Tähänhän juontaa juurensa myös meidän vanhempien kiinnostus siihen, missä porukoissa kullanmurusemme liikkuvat. Sillä on väliä, millaisessa seurassa kasvaa ja kenen kanssa kulkee, eikä se oikeastaan mihinkään katoa aikuisenakaan.
Parhaat ideat syntyvät usein kahvipöydässä tai pikku keskusteluissa. Kohtaamisten voima on juuri sitä - uusia näkökulmia ja pallottelua, ja parhaimmillaan syntyy oivalluksia, joita ei olisi muuten mieleen pälkähtänyt. Ei päälleliimattua pintakiiltoa, vaan aitoa yhdessä kulkemista.
Ehkä meidän voimanaisten tärkein tehtävä onkin muistuttaa toisiamme tästä: yksin voi pötkiä hetken, mutta yhdessä pötkitään mihin vain!
Mari Emmes, viestintäpäällikkö HalpaHalli
Inte en dyr konsult, utan en ung sommararbetare sammanfattade det
Det bästa med att vara kommunikationschef är att man får möta alla möjliga slags människor och höra hur världen ser ut ur olika perspektiv. Sensommarens pratstund med en ung kvinna som avslutade sitt sommarjobb i en affär gav ett oväntat och träffsäkert svar när jag frågade henne om hennes bästa tips för en bra vardag utifrån sommarens erfarenheter: - Ensam kommer man inte långt – det lönar sig att be om hjälp och att hjälpa andra.
Inte ens en dyr konsult kunde ha sagt det bättre!
Från "fegis-Mari" till framgång tack vare bosskvinnor
Ibland tänker jag på den unga Mari i arbetslivet. Lite osäker eller direkt feg och mer som en släpvagn än en fyr. Många situationer var mer skrämmande än upplyftande. Jag kände verkligen inte att jag var den mest naturliga kommunikatören, men människorna nära mig hjälpte mig att se mina styrkor.
En stor anledning till att jag inte stannade upp, var de som fanns omkring mig. Bosskvinnor och arbetande kvinnor som visade exempel, peppade och ibland till och med sparkade mig framåt. Utan dem skulle jag ha stannat kvar på den fega-Maris nivå. Därför försöker jag själv vara den typen som stöttar och vid behov ger en spark framåt!
Ensam kan man komma en bit
De viktigaste lärdomarna i arbetslivet har inte kommit från böcker eller skolbänken, utan från människor. Kollegor, chefer, vänner och nära och kära.
Möten och människorna omkring oss påverkar enormt hur vi utvecklas – i arbetslivet och i livet i allmänhet. Det är också anledningen till att vi föräldrar är så angelägna om vilka sällskap våra guldklimpar rör sig i. Det spelar roll vilka kretsar man växer upp i och med vem man umgås, och det förändras egentligen inte när man är vuxen heller.
De bästa idéerna uppstår ofta i kaffepauser eller små samtal. Mötenas kraft ligger just där - nya perspektiv och bollande, och i bästa fall uppstår insikter som man inte annars skulle ha kommit på. Ingen påklistrad ytlig glans, utan äkta gemenskap.
Kanske är vår viktigaste uppgift som starka kvinnor att påminna varandra om detta: ensam kan man komma en bit, men tillsammans kan man komma vart som helst!
Mari Emmes, kommunikationschef HalpaHalli