Naiset, nyt on aika!

Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.

Kun nuori nainen johti perheyritystä ja neuvotteli suurista sopimuksista, vastapuoli halusi pöytään hänen isänsä. Asiantuntijanainen haki palkankorotusta, mutta esihenkilö kuittasi: Sinähän istut miljoonan päällä. Tuore äiti taas sai kuulla, että tyttövauvan myötä maailma sai yhden lipunmyyjän lisää.

Tällaisia tarinoita pääsimme kuulemaan ensimmäisissä Voimanaiset-tapahtumissa Vaasassa ja Kokkolassa keväällä 2025. Pohjanmaan kauppakamari on ollut yhteistyökumppanina alusta lähtien, ja olemme mukana tulevana syksynä Pietarsaaren ja Kokkolan tapahtumissa. Työelämä ja johtajuus kaipaa monimuotoisuutta monella tapaa, ja yksi edelleen piiloon jäävä potentiaali löytyy naisista. Haluamme aktiivisesti kannustaa naisia ottamaan vastuuta ja roolia, hakeutumaan rohkeasti eteenpäin ja asettumaan tarjolle, kun on mahdollisuus.

Vaikka tilastot kertovat, että keskimäärin joka toinen suomalainen on nainen ja joka toinen on mies, niin sukupuolilokeroimisemme alkaa jo synnytyslaitoksen nuppineulataululla. Myöhemmin on nähtävissä, että punaiset nuppinaulat etenevät työelämässä sinisiä hitaammin. Yritysten johtajista joka neljäs ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista joka kymmenes on naisia. Ja tätä vuosituhatta piti elää alun toistakymmentä, ennen kuin suomalaisen pörssiyrityksen johtoon nousi ensimmäistä kertaa nainen..

Nykymallinen palkkatyö käynnistyi teollisen vallankumouksen myötä noin 300 vuotta sitten. Naisilla on alusta saakka ollut siinä keskeinen rooli. Siksi onkin vaikea ymmärtää yhteiskunnassamme edelleen kumisevia kaikuja, jotka toivovat naisen vaikenevan niin sorvin ääressä kuin seurakunnassa.

Miksi naiset eivät vieläkään nouse uratikkailla yhtä korkealle kuin miehet? Suomessa on vahvat juuret insinööri- ja miesvaltaisessa teollisuudessa, jonka johtopaikoilla ei naisia ole juuri näkynyt. Syitä voi löytää niin kotikasvatuksesta, ammatinvalinnasta, omista arvoista kuin yhteiskunnan rakenteista. Esimerkiksi tuettua perhevapaata saa Suomessa pisimmillään 161 viikkoa, kun OECD-maiden keskiarvo on 51 viikkoa. Yhteiskunta kannustaa jäämään lasten kanssa kotiin, ja vaikka viimeisimmällä perhevapaauudistuksella vastuuta vähän tasattiin, on se yleensä äiti, joka pidemmäksi aikaa kotiin jää. Perhevapaat aiheuttavat katkoja, jotka hidastavat ura- ja palkkakehitystä.

Toimitusjohtajien koulutustausta on edelleen useimmiten diplomi-insinööri tai kauppatieteen maisteri. Naiset valitsevat toisenlaisia opintopolkuja sekä ammatteja – sellaisia, joissa etenemisen mahdollisuudet ovat huonommat. Johtotehtävissäkään naiset eivät yleensä päädy johtamaan liiketoimintoja, vaan niin kutsuttuja tukitoimintoja, kuten henkilöstöasioita, viestintää ja markkinointia. Näistä vain harvoin kivutaan ylimpään johtoon.

Jos naisten osuutta hallituksissa halutaan kasvattaa, tulee ensin saada lisää naisia liiketoimintojen johtoon ja toimitusjohtajiksi. Naisten urakehitystä tulee tukea, mutta Euroopassa on valittu nyt myös suoraviivaisempi tie. Ensi vuonna voimaan astuva kiintiödirektiivi edellyttää, että pörssiyhtiöiden hallituksissa vähintään 40 prosenttia edustaa vähemmistösukupuolta.

On ennakoitavissa, että tämä velvoittava sääntely luisuu nopeasti käytännöksi kaikissa itseään kunnioittavissa yrityksissä. Siispä naiset, nyt on aika valmistautua! Kohta teidät viedään käsistä. Yritykset tulevat käymään kisaa pätevistä ja osaavista naisista. Verkostoidu, kouluttaudu javarmista, että hallitustyöosaamisesi on kunnossa. Esimerkiksi kauppakamarin hallitustyökoulutus ja Hallituspartnerit-verkosto voivat avata ovia. Meidän naisten tehtävänä on itse huolehtia, että kannamme uudet roolit selkä suorana emmekä ota kiintiöleimaa otsaamme.

Paula Erkkilä

Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja

Paula Erkkilä

Kvinnor, nu är det dags!

När en ung kvinna ledde familjeföretaget och förhandlade om stora avtal, ville motparten att hennes pappa skulle komma till förhandlingsbordet. När en kvinnlig expert begärde löneförhöjning, svarade chefen: Du sitter ju redan på en miljon. En nybliven mamma fick höra att världen med en flickbebis hade fått ännu en biljettförsäljare.

Sådana berättelser fick vi ta del av under de första PowerWoman-evenemangen i Vasa och Karleby våren 2025. Österbottens handelskammare har varit med som samarbetspartner från början, och vi deltar också i höstens evenemang i Jakobstad och Karleby. Arbetslivet och ledarskapet behöver mångfald på många sätt, och en ännu undanskymd potential finns hos kvinnorna. Vi vill aktivt uppmuntra kvinnor att ta ansvar och roller, att våga sikta framåt och ställa sig till förfogande när möjligheter ges.

Trots att statistiken visar att i genomsnitt varannan finländare är kvinna och varannan är man, börjar könsindelningen redan på BB:s nåltavla. Senare syns det att de röda nålarna rör sig långsammare i arbetslivet än de blå. Endast var fjärde företagsledare och var tionde börs-vd i Finland är kvinna. Och det krävdes över ett decennium av det här årtusendet innan en kvinna för första gången tog plats i ledningen för ett finländskt börsbolag.

Det moderna lönearbetet inleddes med den industriella revolutionen för cirka 300 år sedan. Kvinnor har spelat en central roll i det från första början. Därför är det svårt att förstå de ekon som fortfarande hörs i vårt samhälle – de röster som säger att kvinnor inte ska höras i samhället utan tiga och samtycka.

Varför når kvinnor fortfarande inte lika högt på karriärstegen som män? Finland har starka rötter i en ingenjörs- och mansdominerad industri där kvinnor sällan synts i ledande positioner. Orsakerna kan sökas i uppfostran, yrkesval, egna värderingar och samhällets strukturer. Till exempel är den stödda föräldraledigheten i Finland som längst 161 veckor, medan OECD-genomsnittet är 51 veckor. Samhället uppmuntrar till att stanna hemma med barnen, och även om ansvaret delades något i den senaste reformen av föräldraledigheten, är det fortfarande oftast mamman som stannar hemma längst. Detta påverkar kvinnors karriär- och löneutveckling.

Bland vd:ar är utbildningsbakgrunden fortfarande oftast diplomingenjör eller ekonomie magister. Kvinnor väljer andra studie- och yrkesvägar – sådana där möjligheterna till avancemang är sämre. Även i ledande befattningar hamnar kvinnor oftare inom så kallade stödfunktioner, såsom personalfrågor, kommunikation och marknadsföring. Dessa leder sällan till högsta ledningen.

Om vi vill öka kvinnornas andel i styrelserna, måste vi först få fler kvinnor att leda affärsverksamheter och bli vd:ar. Kvinnors karriärutveckling måste stödjas, men Europa har också valt en mer direkt väg. Nästa år träder ett kvotdirektiv i kraft, som kräver att minst 40 procent av medlemmarna i börsbolagsstyrelser tillhör det underrepresenterade könet.

Det är sannolikt att denna tvingande reglering snabbt blir praxis i alla företag som respekterar sig själva. Så, kvinnor – nu är det dags att förbereda sig! Snart kommer ni att vara eftertraktade. Företagen kommer att konkurrera om kompetenta kvinnor. Nätverka, utbilda dig och se till att din styrelsekompetens är i skick. Till exempel kan handelskammarens styrelseutbildning och nätverket Styrelsepartner (Hallituspartnerit) öppna dörrar. Det är vår uppgift som kvinnor att bära våra nya roller med rak rygg – utan att acceptera kvotstämplar i pannan.

Paula Erkkilä

Vd, Österbottens handelskammare